Nyt luvassa hieman kuvapostausta issikoista. Issikat tuntuvat saavuttaneen suosiota Suomessakin ja miksikäs ei, ovathan ne valloittavia sekä ulkonäöltään että luonteeltaan. Pienet ja tehokkaat hevoset jaksavat kantaa isonkin aikamieskörilään valittamatta - voisi sanoa että niillä on sitä jotain Suomessakin tunnettua, nimittäin sisua. Todellisisa hevosen taskupainoksia issikat ovatkin, niiden säkä vaihtelee 120-150cm välillä. Luonnollisissa oloissaan Islannissa hevoset laiduntavat ulkona ympäri vuoden. Maaseudulla useimmat asukkaat omistavat jos ei nyt kymmeniä, niin ainakin muutaman hevosen. Autotien varressa on hevosille erikseen tiet, joilla ihmisten näkee useinkin ratsastelevan. 

Islanninhevonen on säilynyt hyvin puhtaana hevoslajina kotimaassaan, sillä Islantiin ei ole sallittua tuoda hevosia ulkomailta. Näin pyritään suojelemaan issikoita mm. sairauksilta. Myöskin jos haluat ottaa omat ratsastusvälineesi mukaan Islantiin, tulee sinulla olla eläinlääkäriltä todistus niiden desifioinnista, koskee siis myös kypärääsi ja saappaitasi. 

Jos haluat mennä ratsastamaan islanninhevosilla Islannissa, on maa täynnä lukuisia turisteille suunnattuja ryhmäretkiä, mutta elämyksen voit saada myös ottamalla yhteyden johonkin paikalliseen farmiin. Voit saada pitkän maastolenkin yksityisohjauksella sopuhintaan. Tähän ryhtyäksesi on kuitenkin toivottavaa, että omaat ratsastuskokemusta ennestään.

Islanninhevosia laitumellaan tammikuussa 2010.

Kuun lopussa lupaan teille postauksen pohjois-Islannista, Akureyrista ja Mývatnilta, sillä piakkoin alkava kesälomareissuni suuntaa juuri sinne.