Aikoinaan Islannissa oli metsiä, mutta asukkaat kuluttivat ne loppuun, lähinnä polttopuiksi, viikinkilaivojen rakennusaineeksi ja pois maanviljelyksen tieltä . 1900- luvun loppupuolella islantilaiset alkoivat kiinnittä huomiota luontonsa haurauteen ja istuttaa puita palauttaakseen osan metsistä. Luonnollisten metsien puuttuminen on helppo huomata, kun katsoo islantilaista "metsää": puut ovat usein hyvin nuoria ja rivissä kuin sotamiehet. Valtaosin puut ovat myos liian tiheään istutettuja: niitä istutettaessa on toivottu, etta edes osa selviäisi talven myrskyista. Puiden osoittauduttua luultua sitkeämmiksi ne muodostavatt varsinaisia rintamia ja vaativat siistimistä raivaussahalla. Metsistä voi usein kuitenkin talven jälkeen nähdä kylmän, raastavan tuulen vaikutukset; osa puista on puoliksi ruskeita. Islannissa on paljon kasvihuoneita, joissa puuntaimia kasvatetaan myyntiin.
Yleisin vitsi, jonka islantilaiset kertovat metsistään, menee näin:
"Mitä pitää tehdä kun eksyy islantilaiseen metsään? Nousta seisomaan."
Pienet männyntaimet tuloillaan kasvihuoneessa. Nämä kaverit ovat saaneet mullakseen suomalaista Kekkilää ja näyttävät nauttivan olostaan.
sunnuntai, 5. lokakuu 2008
Kommentit